Muistiinpanoja

  Kirjan takakannen esittelyssä sanotaan näin: ” Suomessa pitkään asuneen kirjailija Tao Linin teos tarjoilee lukijalla kansantajuisen syväanalyysin kiinalaisen ajattelun ikiaikaisista juurista ja siitä, miten keskeisimmän kiinalaisen ajattelijan Laozin kehittämä taolaisuus heijastuu nykyajan Kiinaan ja kiinalaisiin. Nyt ilmestyvä Laozi ja tekemättämyyden taito sekä valottaa historiaa että näyttää konkreettisesti taolaisuuden ytimen, aktiivisen tekemättömyyden: sen, ettei yrittämällä yritä toteuttaa tarkkaa suunnitelmaa, vaan antaa elämän toteuttaa itseään. Tämän oivaltaminen auttaa sekä avartamaan käsitystä Kiinan ikivanhasta kulttuurista että ymmärtämään talousmahtiaan ja suurvalta-asemaansa kasvattavan Kiinan toimintaa.” Taolaisuus on suosittu ajattelutapa lännessäkin ja sitä sovelletaan niin elämänhallinta- kuin johtamisoppaisiinkin. ” Pitkäkin matka alkaa askelesta ”   ym viisaudet ovat tuttua mantraa. Oli kiinnostavaa syventyä tähän filosofiaan/uskontoon perusteell...

  Kirjan keskushenkilö on Knut, liki kuusikymppinen vuosia sitten palkitun teoksen julkaissut kirjailija, joka on nyt saanut kutsun kirjallisuusfestivaalin paneelikeskusteluun. Kutsun tuomaa iloa himmentää tietoisuus siitä, että hänet on kutsuttu paikkaamaan toista, viime hetkellä tulonsa perunutta kirjailijaa. Huolta tuottaa myös se, että kaksi muuta panelistia ovat hänen ex-vaimonsa nykyinen mies, jota Knut ei voi sietää sekä nuori naiskirjailija, joka on uusimmassa,   autofiktiivisessä kirjassaan saattanut Knutin naurunalaiseksi kuvaamalla tämän – häneen koko nimellä viitaten – syylliseksi seksuaaliseen ahdisteluun. Todellisuudessa, Knutin mukaan, asia meni juuri päinvastoin: naiskirjailija oli itse ollut päällekäyvän aloitteelinen. Festivaalille Knut ottaa mukaansa ystävänsä Frankin, joka on hänen naapurinsa ja   norjalaispakistanilaisen perheenisän M:n kanssa salaisessa homosuhteessa elävä mies.   Frankin suureksi iloksi myös M lähtee festivaalille mukaan ja...

  Kirjailija lataa voimiaan syrjäisellä mökillä, jossa hänellä on seuranaan vain koiransa. Puhujamatkojensa välillä hän kokee tarvitsevansa yksinäisyyttä. Nyt hän on kuitenkin luvannut lähteä konserttiin, jossa hänen ystävänsä soittaa alttoviulua. Konsertissa hänen viereensä istuu nuori tyttö vanhempiensa kanssa. Kolmion välit ovat silminnähden jännitteiset: tyttö ei suostu riisumaan takkiaan vanhempien vaatimuksista huolimatta. Kohtaus vaikuttaa voimakkaasti kirjailijaan ja saa hänet mielessään siirtymään tapahtumiin, jolloin hän itse oli 16-vuotias.   Tästä kirja oikeastaan alkaa. Miten hänen välinsä vanhempiinsa olivat jännitteiset, erityisesti äiti suhtautui häneen jopa vihamielisen holhoavasti. Miksi hän 16-vuotiaana oli niin suhteettoman kiinnostunut seksistä ja halusi välttämättä päästä neitsyydestä eroon – mikä ihan oikeasti teknisesti ottaen ei edes onnistunut. Miksi hän silti kirjoitti päiväkirjaansa kuvauksen aktista. Vyyhti alkaa purkautua: isä on käyttänyt hän...

  BestSeller-hyllystä mukaan sattunut, vallan mainio kirja. Takakannen esittelyn mukaan tämä kulttimaineeseen noussut, tunteikas, eriskummallinen, arvoituksellinen ja persoonallinen romaani lämmittää lukijan sydäntä kuin kupillinen vastakeitettyä kahvia. Kirjan neljä tarinaa tapahtuvat tokiolaisessa kahvilassa, jonka erikoisuus on siinä, että siellä on mahdollista siirtyä ajassa menneisyyteen – ja tulevaisuuteenkin. Aikamatkailun rajoituksina on liuta matkailua hankaloittavia sääntöjä: on   istuttava tietyllä tuolilla, joka pääsääntöisesti on varattu ja vapautuu päivittäin vain hetkeksi, nykyaikaan on palattava ennen kuin kahvi kupissa jäähtyy – siitä kirjan nimi. Aikamatkalla voi kohdata vain niitä ihmisiä, jotka ovat olleet kyseisessä kahvilassa   paikalla juuri aikamatkan hetkellä,   eivätkä nykyhetken tosiasiat muutu, vaikka aikamatkan aikana tapahtuisi mitä hyvänsä.   Näillä ehdoilla tietysti koko aikamatkailu tuntuu hyödyttömältä, kun kerran mikään ei ...

  14.10.2024 Elli 10 v. Illalla juhlittiin Koken, Tuulin, Maijan ja Mirrin voimalla.

  Miten on selitettävissä, että lukuisat venäläiset tukevat oman valtionsa rikoksia ja lähtevät kuuliaisesti sotaan surmaamaan ukrainalaisia? Missä on pahan Venäjän valtion ja hyvän Venäjän kansan välinen raja? Entä vieläkö koittaa suuri hetki, jolloin Venäjä palaa ihmisyyteen? Näitä Mihail Siskin pohtii kirjassaan, eikä toivoa juuri näe. Hän pohtii, mikä merkitys taiteella ja kirjallisuudella voi olla tyrannian vastustamisessa ja ottaa esimerkiksi Thomas Mannin suhtautumistavan natsisaksaan.   Siskin käy läpi venäläisen klassisen kirjallisuuden ja musiikin suuret nimet ja analysoi niiden sanomaa, joka länsimaisilta lukijoilta on saattanut jäädä puutteellisesti ymmärretyksi. Dostojevskin käsitys Venäjän suuresta tehtävästä oli levittää puhdasta, vain Venäjällä oikealla tavalla ymmärrettyä kristinuskoa koko maailmaan. Venäjästä piti tulla ”uusi Rooma”.   Gogol on Siskinin mukaan länsimaissa ymmärretty väärin humoristina, kun oikeasti on kysymys raa’alla tavalla...

  Malli: Rosa Pomar Badana, lanka Rosa Pomar Badana (50% Churra Badana-villa, 50% Campanica ja Serra da Estrella -villa, 115 m/50 g) plus Isager Silk Mohair Ohje löytyy lehdestä Laine Talvi 2023