Muistiinpanoja

  ” Mestarikertojan henkilökohtaisin teos tarjoilee maagista realismia sopivina suupaloina ja näyttää, mitä kätkeytyy kulissien taakse .”   Näin kirjaa luonnehditaan sen takakannen esittelyssä. Murakamin novellit imaisevat lukijan väistämättä   pauloihinsa. Esimerkiksi kun hotellin hierojana toimiva, olutta juova apina pitää Murakamille seuraa ja kertoo kyvyttömyydestään rakastua naispuolisiin apinoihin ja siitä, miten hän kompensoi naispuolisilta ihmisiltä saamatta jäänyttä rakkautta näiden nimiä varastamalla, ei tiedä miten tarinaan pitäisi suhtautua. Onko se unta? Mutta kun hän sitten myöhemmin kohtaa naisen, jolta nimi on juuri tällä tavoin varastettu, lukija joutuu yhä enemmän ymmälleen.   Mutta vetävästi Murakami kirjoittaa! Sivulla 107 on ajatus, joka sopii nykyiseen mielentilaani täydellisesti: " Ja todellinen elämänviisaus ei kumpua siitä, että oppii, kuinka voitetaan. Se kumpuaa siitä, että oppii, kuinka hävitään taidokkaasti ." Tämä liittyy odot...

  Aika veikeä kirja ihmisyyden lajikirjosta. Hiljainen ja vähäpätöinen taiteilija Horkka   saa kuuluisalta kollegaltaan   Lysanderilta toimeksiantona tehdä muotokuvat asiakkaista, joita tämä ei ole tarvinnut tai halunnut itselleen.   Syystä tai toisesta Horkalta   jää yksi toimeksianto toisensa perään keskeneräiseksi.   Lukijalle sen sijaan muodostuu elävä kuva ihmissuvun laajasta omituisestakin   kirjosta. Eräs asiakas on 101-vuotias, entinen näyttelijä, joka haluaa itsestään muotokuvan makuulla alastomana. Vanhus kertoilee suhteestaan ikääntymiseen ja katseiden kohteena olemiseen. Hänen mielestään katseet ovat väkivaltaa, mutta muiden katseista vanhus sanoo olevansa jo melkein vapaa. Vanhuus siirtää primadonnan sivurooliin, eivätkä katsojat ymmärrä. että se on rooleista paras. Toisessa   kiinnostavassa   kohtaamisessa taiteilija tutustuu   influensseriin eli henkilövetoiseen itsepromoottoriin. Hän toteaa, että joskus   oli a...

 

Kuvaus Ritz-hotellin  baarista ja sen kuuluisasta baarimestarista  Frank Meieristä saksalaismiehityksen ajalta kesäkuusta 1940 elokuulle 1944. Vain kuukausi taistelujen alkamisen jälkeen Pariisi on miehitetty. Väestö on lähtenyt evakkoon eikvätkä kaupungin palvelut enää toimi. Silti hotelli Ritzin baari on avoinna ja se muodostuu miehittäjien ja joidenkin yhteistyöhaluisten jäljelle jääneiden kantapaikaksi. Frank Meierin pokka pitää: hän on kuuluisa hyvistä juomasekoituksistaan, hän pyrkii tasapainoilemaan omatuntonsa ja miehittäjän palvelemisen  välillä  ja hän saa kaikkien asiakkaidensa arvostuksen. Hän on syntyisin itävaltalainen, taistellut Ranskan puolella  ensimmäisessä maailmansodassa ja hankkinut baarimestarin kannuksensa Yhdysvalloissa.  Hänen tarkoin varjeltu salaisuutensa  on hänen juutalainen  syntyperänsä,  mikä saattaa hänet jatkuvaan vaaraan, kun juutalaisia aletaan vainota myös Ranskassa. Liittoutuneiden saapuessa Pariisiin el...

 

  Erinomainen vanhuutta ja vanhenemista käsittelevä, runojen ja tutkimustiedon yhdistelmäteos. Sirkka-Liisa Kivelä, emeritusprofessori, vanhustyöhön perehtynyt geriatri on koonnut tähän runoantologiaan vanhenemista ja vanhuutta käsitteleviä runoja ikääntyneiden runoilijoiden 2000-luvulla painetuista teoksista. Runoilijoiden oma ikääntyminen tulee esille syvällisinä näkemyksinä, ja Kivelä on täydentänyt niitä psykososiaalista vanhenemista koskevien uusimpien tietojen perusteella. Itselleni koin erityisen kauniiksi tai koskettaviksi mm seuraavat ajatukset: Juha Itkonen 2018 : ”… Aavan meren tuolla puolen, on se rauhan maa, jossa äidin laulu lapsen uneen tuudittaa .” ja Lars Huldén 2012: ”T oisinaan tulet ovelle oikeaan aikaan, ja se on suljettu. Kukaan ei ota lukuun että sinä olet tulossa, kun kaikki mukaanluetut ovat tulleet. Ja ovi lukitaan. Sellainen on vanhuksen osa, jos hän on elänyt liian kauan.”   ja Eeva Hietala 2012: ” Väsynyttä vanhusta hoitaessamme olemme alkumatkal...