Tekstit

Mäkelä Hannu: Proust on Proust. Matka aikaan, paikkaan ja ihmiseen

Kuva
  Kirjaa voi pitää kulttuuritekona Hannu Mäkelältä, niin hyvin hän käy läpi toisaalta Marcel Proustin henkilöhistoriaa ja toisaalta kirjailijan suurteoksen henkilögalleriaa. Vähän turhaan Mäkelä minusta liioittelee Proustin lukemisen vaikeutta ja vähättelee suomalaista lukijakuntaa, kun hän ounastelee, ettei Suomessa kovinkaan moni ole lukenut läpi koko Kadonnutta aikaa etsimässä -sarjaa. Minä puolestani uskon, että lukijakuntaa kyllä löytyy: täälläkin yksi. Kirjasarjaa oli aikoinaan tietysti hankala lukea, kun suomennoksia ilmestyi vain harvakseltaan. Itse luin käännöksiä sitä mukaa kun niitä ilmestyi, mutta jossain vaiheessa olin niin innostunut, että seuraavien osien suomennosten puuttuessa tartuin alkukielisiin niteisiin. Aluksi pelonsekaisin tuntein – mahtaako tästä tulla mitään – mutta pian täysin mukaan tempautuen. Eihän Proustia vaikea ole lukea kunhan malttaa eikä yritä Paavo Väyrysen tapaa pikalukea klassikoita (Väyrynen kehui lukeneensa koko Dostjevskin tuotannon parissa vii
Lähetä kommentti
Lue lisää

Elli veitikka ja kauniisti kuihtuneet ruusut

Kuva
 
Lähetä kommentti
Lue lisää

Schulman Alex: Malman asema

Kuva
  Kirjan henkilöt matkaavat kukin vuorollaan Malman asemalle saadakseen menneisyydestä selvyyttä omaan elämäänsä. Matkat eivät tapahdu samassa ajassa vaan välillä kyseessä on pikkutytön matka isänsä kanssa, välillä taas tämän pikkutytön matka aikuisena miehensä kanssa ja välillä taas tämän pikkutytön tytär, jolla on mukanaan isoisänsä valokuva-albumi. Kronologisesti ensimmäisellä matkalla isä ja tytär ovat menossa hautaamaan perheen lemmikkikania. Myöhempien matkojen päämääränä on tuon haudan avulla saada selville jotakin menneisyydestä. Kirjan rakenne on siis kuin palapeliä, jonka ratkaisun lukija toivoo tuottavan jonkinlaisen valaistumisen tai ahaa-elämyksen.   En tiedä, onko lajityyppi itselleni sitä kaikkein mieluisinta – ehkäpä ei ole. Jos ei ole oikeasti mielenkiintoisia ajatuksia tai ihmiskohtaloita tai -luonteita pohdiskeltavaksi, täytynee kirjailijan ryhtyä lukijan juoksuttamiseen houkutussaaliin perässä. Alex Schulman kyllä kirjoittaa sujuvasti ja vetävästikin, joten ei k
Lähetä kommentti
Lue lisää

Valkoinen Sommerknus

Kuva
 Sommerknus by Elsebeth Judith, lankana Sscheepjes Bamboo Soft (50% bamboo+50% cotton) plus Filcolana Tilia (70% kid mohair+30% silk), puikot 5mm
Lähetä kommentti
Lue lisää

Bengelsdorff Anna Lena: Gustaf John Ramstedt, En mongolsjäl I professorsrock

Kuva
 Läsecirkelin valinta yhteiseksi luettavaksi osoittautui kiinnostavaksi. Herra Ramstedt ponnisti vaatimattomista oloista uskomattomaan kulttuuriseen menestykseen. Hän oli kielitieteilijä ja diplomaatti, joka paitsi puhui useita kymmeniä - ennen kaikkea aasialaisia   - kieliä myös laati näistä sanakirjoja ja pyrki selvittämään kielien keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Käsittämätöntä on, miten hän opiskeli ja perehtyi syvällisesti useisiin kieliin mm koreaan, joita ei laisinkaan alun perin tuntenut. Osa eri kielien sukulaisuussuhteita koskevista tutkimustuloksista tosin tuli myöhemmin kumotuiksi. Kesken tieteentekijän   ja yliopiston professorin työuraa hän ajautui myös diplomaatiksi, mm perustamaan Suomen lähetystöä Japaniin. Mielenkiintoista on sekin millaista Suomessa on älymystön elämä 1900-luvulla ollut. Ehkä koulutettua ja lahjakasta väkeä ei ollut yllin kyllin, joten yksi ja sama persoona todella saattoi tehdä samaan aikaan kahta näin vaativaa uraa kuin professorin ja suurlähetti
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kalajoki Mikko: Jälkilöyly. Kuolema on armoton kyytimies.

Kuva
  ”Jälkilöyly on mustanhauska jännäri epäonnisista konnista ja epätodennäköisistä sankareista.” Näin kirjaa sen takakannessa luonnehditaan ja luonnehdinta on osuva. Juonenkäänteitä ja persoonallisuuksia riittää, mutta parasta kirjassa on hykerryttävä kerronta. Kalajoella on sana hallussaan; kirja piti otteessaan, koska sitä oli niin hauska lukea. Konnille käy huonosti ja epätodennäköiseksi sankariksi vähän ilman omaa panostaankin nousee kirjailija, joka superkorrektiudessaan ei tahdo päästä kirjottamisessaan eteenpäin kun pelkää ettei vain henkilögalleriassaan syyllisty kulttuuriseen tai etniseen omimiseen tai minkään vähemmistön huomiotta jättämiseen ja joka ei tahdo parisuhteessa päästä alkuun, kun pelkää, ettei naiselle ovea auki pitämällä vain sorru toksiseen miehiseen ylivaltaan tai ettei syyllisty seksuaaliseen ahdisteluun, jos naista lohduttaakseen laskisi kätensä tämän olkapäille. Tykkäsin.   
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kästner Erich:Tuuliajolla Berliinissä

Kuva
  Tätä olen jonottanut Helmetissä jo pitkään sekä saksankielisenä (Der Gang vor die Hunde) että suomennettuna – nyt sain sen BestSeller-hyllystä. Kirja kuvaa Berliiniä juuri ennen Hitlerin valtaantuloa. Se on alun perin ilmestynyt vuonna 1931; sensuroimattoman version julkaisemainen vuonna 2013 sai maailmalla aikaan uuden Kästner-innostuksen. Kirja kuuluu Christopher Isherwoodin Cabaret ’n ja Alfred Doblinin Berlin Alexanderplatzin ohella aikansa keskeisiin klassikkoromaaneihin. Suomennos ilmestyi vuonna 2022. Päähenkilö Jakob Fabien on akateemisesti koulutettu työtön: kirjan alussa hän laatii töikseen savukemainoksia, mutta joutuu pois työstään. Fabien on älykäs, hyväntahtoinen heikompia kohtaan, mutta muuten sarkastisen nokkela, mitä eivät esimerkiksi esimiehet hyvällä katso. Hänen paras ystävänsä Labude on tutkija, jonka dosentinväitöskirja valmistuu viiden vuoden työn tuloksena. Labuden kohtaloksi koituu kollegan, laitoksen assistentin julma pila, kun tämä kertoo Labudelle dos
Lähetä kommentti
Lue lisää