Tekstit

Frantz Eva: Så dör du nöjdare

Kuva
  Läsecirkelin valinta. Olemme aikaisemminkin lukeneet Eva Frantzin Anna Glad-dekkareita.   Tämä noudattaa samaa kaavaa ja on mukavaa luettavaa. Agatha Christien tapaan lukijan ei tule arvata kuka on syyllinen, ja lukijaa kuljetetaan harhaan tuomalla mukaan uusia, epätodennäköisiä henkilöitä. Ratkaisuun pääsemiseksi kirjailija sitten joutuu turvautumaan sangen epäuskottaviin   käänteisiin ja selityksiin, mikä hiukan vähentää kirjan arvoa. Mutta kuten sanottu, mukavaa luettavaa.

Syysillan mietiskelijä

Kuva
 

Eva cardigan

Kuva
  Eva cardigan by PetiteKnit, lanka Sandnes Double sunday plus Tynn silk mohair

Anna's Summer Cardigan

Kuva
  Villapaita pikkuiselle 1-2 v.  Lankana Sandnes Double Sunday ja mallina Anna's Summer Cardigan by Petite Knit.

Herrlemann Florence: L’appartement du dessous

Kuva
  Kahden samassa talossa asuvan, eri-ikäisen naisen väliseen kirjeenvaihtoon perustuva teos. Hectorine on 103-vuotias erakko, joka kommunikoi vain kirjeitä kirjoittamalla, Sarah on nuori, kustantamossa työskentelevä graafikko, joka aluksi yrittää kaikin tavoin saada naapurinsa aloittaman  kirjeenvaihdon loppumaan. Mutta Hectorine on sinnikäs, ja vähitellen myös Sarahin kirjeet pitenevät ja kielikin rikastuu. Kirjeenvaihdon sävy syvenee kirje kirjeeltä ja lopulta kirjeet kertovat  dramaattisen, sodanaikaisen selviytymistarinan, joka pakottaa myös ajattelemaan syyllisyyden ja selviytymisen suhdetta.  Kaikkein parasta kirjassa on sen kieli, joka  oi mieleen Marcel Proustin ja Pierre Choderlos de Laclosin tyylin. Ostin kirjan e-kirjana Apple-kaupasta.

Jalovaara Ville: Helsinki 1944. Taistelu pääkaupungista

Kuva
  Miksi Neuvostoliiton suurhyökkäys Helsinkiin epäonnistui? Stalin oli määrännyt Neuvostoliiton ilmavoimat aloittamaan massiivisen pommituskampanjan, jonka tarkoitus oli pakottaa Suomi irti sodasta Kremlin sanelemilla ehdoilla. Pian pääkaupungista olisivat jäljellä vain rauniot. Stalinin suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut. Moni suurkaupunki tuhoutui lähes kokonaan toisen maailmansodan valtavissa pommituksissa, mutta Helsinki pelastui vastoin kaikkia odotuksia. Kiitos tästä lankeaa sekä Suomen onnistuneelle ilmatorjunnalle että Neuvostoliiton ilmasodankäynnin osaamattomuudelle. Massiivisen pommituskampanjan aikana Suomen poliittisen johdon oli päätettävä suostuako Stalinin tarjoamiin rauhanneuvotteluihin, joita Ruotsin välityksellä tarjottiin. Hiljaiseksi vetää kun lukee, mitä vuosituhannen vaihteessa  Neuvostoliiton ulkoministeriön arkistosta löytyneet asiakirjat osoittavat: Neuvostoliiton johdon perimmäinen tarkoitus oli tuhota Suomi. Kremlissä oli valmiina lista lisäehtoja, jotka o