Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2021.

Beaton M. C.: Agatha Raisin and the Vicious Vet

Kuva
  Tämän lainasin kirjastosta ystävältä saadun vinkin perusteella. Eläköitynyt PR-pomo Agatha Raisin nauttii hiljaiselosta Cotswoldin kylässä. Kylään saapunut uusi eläinlääkäri Paul Bladen osoittaa kiinnostuksen merkkejä, mutta ennen kuin romanssi pääsee vauhtiin, Bladen kuolee lordi Pendleburyn talleilla sattuneessa onnettomuudessa. Vai oliko se sittenkään onnettomuus? Tätä Agatha ryhtyy selvittämään. Agatha tuo väistämättä lukijan mieleen kuuluisan kaimansa Agatha Christien;   ja tosiaan Agatha Raisin on taitavasti tehty risteytys Miss Marplea ja TV:n brittisarjan Hyacinthe Bucketia (Keeping up appearances, mikä se nyt olikaan suomeksi). Kunnon salapoliisityötä ja lempeää ironiaa. Ei mitään suurta maailmankirjallisuutta, mutta oikein viihdyttävää lukemista kuitenkin. Varasin kirjastosta lisää näitä ….  

Ikkunaprinsessa

Kuva
 Vahtivuorossa 

Carlson Kristina: Eunukki

Kuva
”Olkoon ruumiini vanha säkki, mutta järki juoksee kirkkaana kuin vuoripuron vesi”. Täysinpalvellut hovieunukki Wang Wei pohtii elämäänsä Song-dynastian Kiinassa, 1100-luvulla. Kristina Carlsonin pienimuotoinen romaani vaati hidasta ja keskittynyttä lukemista. Wang Wei pohtii ihmissuhteita: miehenä ja naisena olemista (mitä hän ei mitenkään voi käsittää), ystävyyttä, kataluutta, vanhuutta, kuolemaa. Ystävyydestä : Ystävät muistavat minut, kun heidän asiansa ovat huonolla tolalla tai on tapahtunut suurenmoista. He haluavat kertoa kaiken. Kun elämä soljuu tavallisessa uomassaan, eivät he minua muista. Vanhuudesta : Lapsi juoksi karkuun, vaikka nainen ojensi kädessään isoa luumua. Eläimetkin pelkäävät vanhuksia. Ehkä ne haistavat kuoleman kuten ennen teurastusta. Vanhuus alkaa siitä, kun ei enää kuvittele tulevaisuutta erilaiseksi kuin nykyhetki. Vanhuus on kuolemaan verrattuna vain alakuloista. Kuka minä olen, kuka minä olin? Kuka asiasta edes välittää? Kustantajan mukaan K

Saarikoski Saska: Poikkeustilassa. Koronapäiväkirja

Kuva
  Helsingin Sanomien kustantama korona-ajan kirja, johon on koottu lehdessä aikaisemmin julkaistut päivittäiset korona-aiheiset kolumnit ja kunkin kolumnin väliin kirjoittajan aiheeseen liittyvät päiväkirjamerkinnät samalta ajalta. Koska olin pääpiirteittäin lukenut kyseiset kolumnit jo ajallaan, luin kirjan harppoen ja vain päiväkirjamerkintöihin tyytyen. Joka tapauksessa fiksun ihmisen taitavaa kynänkäyttöä on mukava lukea. Merkinnät päättyvät 15.5.2020, jolloin ei ollut aavistusta riesan jatkumisesta vielä näinäkin päivinä,   huolimatta ennätysnopeasti kehitetystä ja kehiin saadusta rokotteesta. Toisen sujuvan kynänkäyttäjän koronamietteitä luin jo aikaisemmin Panu Rajalan päiväkirjamerkinnöistä .