Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2021.

Bomann Anne Cathrine: Agathe

Kuva
  Vallan mainio pieni romaani 71-vuotiaasta psykiatrista, joka laskee päiviä eläkkeeseensä. Hänen potilaidensa ongelmat tuntuvat mitättömiltä ja hän pitää kirjaa siitä, montako istuntoa on jäljellä ennen vapauden koittamista.   Yhtään uutta potilasta hän ei enää aio ottaa, mutta sitten vastaanotolle ilmestyy Agathe, joka on periksiantamaton ja joka lopulta muuttaa psykiatrin oman käsityksen itsestään, elämästään ja yksinäisyydestään.   Ehkä ei ikinä olekaan liian myöhäistä kaivata läheisyyttä. Tämä löytyi taas kirjaston Best Seller -hyllystä.  

Blasim Hassan: Kelloja ja vieraita

Kuva
Kirja koostuu kahdesta osasta: ensimmäinen kertoo Isisin kokin apulaispojasta Mosulissa. Elias on vieras omassa maassaan, jonka Isis on kaapannut. Myöhemmin hän on vieras vieraalla maalla, kun hän pyrkii turvapaikanhakijaksi pohjolaan. Kirjan toisessa oassa kuvataan miten pohjoisen Sololandiin päätyneet turvapaikanhakijat pysyvät aina vieraina. Asenteet ammennetaan Janten laista:”Älä luule, että sinä olet jotain. Älä luule, että olet yhtä hyvä kuin me.” Silmiä avaavaa luettavaa, mutta ei mitään hauskaa. Pakolaisen osa on julma, mutta aina ei ole helppo vastaanottavan tahonkaan osa. Hassan Blasim on irakilaissyntyinen kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja, joka muutti Suomeen vuonna 2004. Hänen julkaisemistaan kirjoista romaani Allah99, joka ilmestyi vuonna 2019 sai hienon vastaanoton niin kotimaassa Suomessa kuin maailmalla.   

Vuoden omakuvat

Kuva
 Vuosien kertymistä seuraan mm ottamalla syntymäpäivänä omakuvia. Tässä tämän vuoden satoa:

Levy Deborah: Elämisen hinta

Kuva
  Deborah Levyn omaelämäkerrallisen trilogian toinen osa kuvaa aikaa, jolloin Levy kävi samanaikaisesti läpi äitinsä kuoleman, tyttäriensä muuton omilleen ja avioliittonsa päättymisen. Kirjassa on pohdinytaa äideistä ja tyttäristä naisiin kohdistuvista sosiaalisista odotuksista ja taiteellisen työn luonteesta. Mitä tarkoittaa olla vapaa? Millaisia naisia meistä on lupa tulla? Kirjailija itse lapsena saapuu nyt keski-ikäisen itsensä kotiin, tapaa siellä tulevat tyttärensä ja tulevan miehensä. Mieleeni ehkä eniten jäi katkelma sivulla 95. ” Joskus tahdomme olla kuulumatta jonnekin yhtä paljon kuin tahdomme kuulua johonkin. Huonona päivänä äiti kysyi minulta: ”Kuka oikein luulet olevasi?” Viisitoistavuotiaana minulla ei ollut aavistustakaan, miten voisin vastata tuohon kysymykseen, mutta tavoittelin sellaista vapautta, jota nuorella naisella ei ollut 1970-luvun yhteisössä. Mitä muutakaan olisin tehnyt? Ihminen ei ole vapaa, jos hän kasvaa sellaiseksi kuin joku toinen on hänet kuvitellut

Ryti Hanna: Rakkaudettomuus

Kuva
  Kirjan teemoja ovat menestyksen ja hyväksynnän tavoittelu, ihmisen vastuu ilmastosta ja maailmassa vallitsevasta eriarvoisuudesta sekä näihin liittyvä teeskentely ja huono omatunto. Päähenkilöt ovat kolme sisarta Lilja, Ruusu ja Orvokki. Lilja on kuvataiteilija, Ruusu balettitanssija Pariisissa ja Orvokki toimittaja ja bloginpitäjä. Lilja ehkä on eniten esillä: hänen päämääränsä on tulla nähdyksi hyväksyttynä taiteilijana ja hänen traumansa on äidin tylyys: milloinkaan ei äiti pitänyt häntä lapsena sylissä, milloinkaan ei saanut äidiltä kiitoksen sanaa. Orvokki on perheen nuorimpana äidin lellilapsi, mistä Lilja on edelleen kateellinen. Liljan hämmästykseksi hänen tyly äitinsä on ottanut kummilapsen Seren jostain kehitysmaasta, koska joku tuttava oli hänet siihen ylipuhunut. Seren kuva on äidin piirongin päällä alleviivaamassa hänen hyväntekeväisyyttään.   Seren kovasta elämästä kerrotaan kirjan välikappaleissa. Sisarusten lisäksi kirjassa nousee keskiöön Mikael Mannien, bloginp