Herngren Moa: Syskonfejden

 

Romaani kolmesta sisaruksesta ja heidän näkökulmistaan sekä toisiinsa ja vanhempiinsa että lapsuudenkokemuksiinsa. Ulrika on esikoinen ja lähtenyt kotoa jo hyvin nuorena, ennen nuorimman sisaruksen, Rasmuksen syntymää ja keskimmäisen, Andrean ollessa 9-vuotias. Ulrika työskentelee kotipalvelujen parissa, on ainaisessa rahapulassa ja hänen on vaikea saada pysyvää asuntoakaan. Andrea on oman yrityksen omistava arkkitehti, tehokas organosoija ja päällepäsmäri, jonka on vaikea kuulla tai ymmärtää sisarustensa näkökantoja. Rasmus on vetäytyvä, ristiriitoja viimeiseen saakka välttelevä introvertti. Perhe on keskiluokkaisen varakas, isä jonkinlainen työnjohtaja verstaalla ja äiti on toiminut kampaajana, mutta vanhemmiten keskittyy kotona pieniin koiriinsa. Asutaan omakotitalossa ja pihalla on vanha Alfa Romeo. Perhe-elämä on väkinäistä, isä on jotenkin poissaoleva; elämää varjostaa vaiettu salaisuus, jonka vain äiti ja Ulrika tietävät: isän aikanaan salattu rakkaus ja kaksoiselämä, josta ei päästä yli myöhemminkään.  

Sisarusten erilaiset luonteet ja perheenjäsenten keskinäiset suhteet (Andrea on isän tyttö, Ulrika äidin, Rasmus on kiinnittynyt Andreaan) nostavat esiin ristiriitoja, jotka kärjistyvät kun ensin isän, sitten äidin hautajaisia järjestetään ja perintöä jaetaan. Ristiriitoja aiheuttaa myös Andrean ahdistuneen tyttären Livin ja Ulrikan läheinen suhde samalla kun Andrea ei saa  rakennettua tyttäreensä luottamuksellista suhdetta.

Kirja on rakennettu kunkin sisaruksen näkökulmasta, mikä näyttää lukijalle, miltä tilanteet näyttävät eri näkökulmista koettuina. Jokaisella on aina oma näkemyksensä.

Lukukokemuksesta jäi mieleen, että perhettä ei voi valita, ystävät voi.

Läsecirkelin valinta.