Gavrani Renuka: The art of being alone. Solitude is my home, Loneliness was my cage.

 

Pieni kirjanen yksinolemisen merkityksestä oman itsensä löytämisekssä. Kirjan sanoma, että yksinoleminen ei välttämättä merkitse yksinäisyyden tunteen kokemusta. Yksinäisyyden tai yksinolemisen merkitys on varmaan kuitenkin jossain määrin sekä kulttuuri- että ikäsidonnainen asia. Kirjasta ei käy ilmi missä maassa Gavrini asuu tai minkä ikäinen hän on. Kuitenkin  minusta tätä lukiessa tuntui, että niin viisaita ajatuksia kuin kirjassa onkin, niin suomalaisena ja vanhempana ihmisenä nämä ovat minulle itsestäänselvyyksiä.

Kirjan sanoma on, että Ihminen voi löytää itsestään oman parhaan ystävänsä, jonka seurassa saa tehdä itselleen mieleisiä asioita eikä aika tule lainkaan pitkäksi tai olo tunnu yksinäiseltä.

Jos aina yrittää tavoitella vain asioita, joita toisetkin tavoittelevat tai jos aina pakottaa itseään samaan muottiin kuin ryhmän muut jäsenet ja jos pelkää vaikuttavansa omituiselta istuessaan yksin vaikkapa ravintolassa tai työpaikan ruokalassa, niin varmasti  voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja tyhjäksi. Onnettominta on, jos tarvitsee ympärilleen muita ihmisiä vain siksi, että ei osaa olla itsensä kanssa.

Ehkäpä suomalaiset, harvaan asutussa, ilmastoltaan eristäytymiseen kannustavassa maassa ovat tottuneempia pärjäämään omassa seurassaan ja kenties osaavat paremmin olla omana itsenään välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat.

Gavrani viittaa mm 1900-luvun alkupuolen taiteilijaan Georgia O´Keefleen, joka mukaan ”There is a freedom in being alone.”  O`Keeflen taiteen ja inspiraation perustana oli ajatus ”I had to create an equivalent for what I felt about what I was looking at – not copy it.”

Tämä ajatus kuvastaa juuri sitä, mitä esim itse tavoittelen valokuvia ottaessani.

Kirjan sanoma on ihan pätevä: tunne itsesi ja ole oma ystäväsi. Tee itseäsi kiinnostavia asioita ja opettele uutta. Sillä tavalla olet myös kiinnostavampi ystävillesikin.

Oma tätini oli jotain tällaista oivaltanut jo viime vuosisadalla sanoessaan – ehkäpä vähän itseironisestikin – ”Jos ihminen haluaa viettää aikaansa oikein hyvässä seurassa, on parasta tyytyä omaansa.”