Natthiko Lindeblad Björn, Bankler Caroline & Mofiri Navid: Jag kan ha fel och andrea visdomar från mitt liv som buddhistmunk

 

Läsecirkelin valinta tämäkin – ja kiitokset Gunskille valinnasta. On nimittäin hyvin mielenkiintoinen teos. Kirjailija Björn Natthiko Lindeblad, ruotsalainen ekonomi hylkäsi menestyksekkään uransa ja lähti Thaimaahan buddhalaiseksi metsämunkiksi. 17 vuoden ajan hän eli munkkina myös muissa maissa kunnes palasi Ruotsiin. Paluu ei ollut helppo: tottumattomana rahan käyttöön tai mihinkään muuhunkaan normaaliin länsimaiseen arkielämään kuuluvaan hän sairastui masennukseen. Luostarielämänsä aikana oppimiensa henkisten työkalujen avulla hän selviytyi ja vähitellen loi uran ja hyvän elämän, avioliittoineen Ruotsissa, missä hän kokemustensa pohjalta toimii kouluttajana. 2018 hänellä todettiin parantumaton ALS-sairaus. Keuhkoahtaumaan sairastuneen isänsä rinnalla hän saattoi tämän Sveitsiin, jonne isä halusi saamaan eutanasian.

Jag kan ha fel kertoo lämmöllä, huumorilla ja syvästi ajateltuna kirjailijan omista puutteista, siitä mitä elämä on hänelle opettanut ja mikä on kaikkein tärkeitä, kun loppu lähestyy. 

Kaksi keskeisintä keinoa, jotka ovat auttaneet Natthiko Lindebladia vaikeina hetkinä, jolloin ajatukset kiertävät kehää ja aiheuttavat ahdistusta, ovat "Du kan ha fel" ja "This too shall pass". Älä siis välttämättä usko omia ajatuksiasi sekä luota siihen, että kaikki päättyy aikanaan. Ihan kuten saksalaisessa Schlagerissakin lauletaan: Es geht alles worüber, es geht alles vorbei!

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Teir Philip: J&B Scener ur ett skenäktenskap

Kuva
  Kirjaston BestSeller-hyllystä tämäkin. Hylly onkin sikäli hyvä, kun sen lisäksi että hyvällä tuurilla siitä saa mukaansa kirjan, jota olisi varaamalla joutunut jonottamaan ehkä kuukausia, tulee luettua myös kirjoja, joihin ei olisi muuten tullut mieleenkään tarttua. J&B on juuri sellainen.   Jörn Donner on niin tunnettu, että kirja tuskin voisi tuoda lisävalaistusta hänen persoonaansa. Sen sijaan Bitten (Westerlund) persoonaa kirja kyllä valottaa ja myös puolisoiden keskinäistä suhdetta. Kirjan luettuani jäin vain ihmettelemään, miksi ihmeessä se on kirjoitettu. Teirin kannalta voin ymmärtää: myyvä aihe, vähän tirkistelyn makuisia haastatteluja pariskunnan tuttava- ja perhepiirissä -   helppoa rahaa. Bitten kannalta asiaa on vaikeampi ymmärtää, mutta ehkä hänen ystävänsä Ulrika Rudbäck sen suoraan sanoo: kyse on kostosta. Kuitenkin   - kuten usein useinkin – kosto kääntyy tekijäänsä vastaan. Kirja ei nimittäin, ainakaan minun mielessäni, anna kovin mairitteleva kuvaa B:stä.
Lue lisää

Nunez Sigrid: Paras Ystävä

Kuva
  Ystävän kirjasuositus. Kirja kertoo ystävyydestä, surusta ja koiran ja ihmisen taianomaisesta yhteydestä. Näin kirjan oman esittelyn mukaan. Kirjan luettuani se minusta kuitenkin ennen kaikkea kertoi kirjailijan työstä: kirjoittamisesta, kirjoittamisen opettamisesta ja kirjoittamisen kauhusta. Ystävyydellä – niin ihmisten välisellä kuin ihmisen ja koiran keskinäisellä – on toki kirjassa myös keskeinen merkitys.   Kirjan alussa sen minähenkilö on oudossa tilanteessa: hänen kontolleen on ilmestynyt valtaisankokoinen tanskandogi sen isännän tehtyä itsemurhan. Kirjan minähenkilöllä ei ole kokemusta koirista ja lisäksi hänen vuokranantajansa ei salli lemmikkejä. Tästä alkaa koiran ja sen uuden emännän yhteinen taival. Kirjoittajan paradoksi on, että kirjailija toisaalta toivoo mahdollisimman monen lukevan hänen teoksiaan – jo ihan kustannussyistä – mutta tuntuu ahdistavalta huomata, että osa lukijoista on ymmärtänyt lukemansa täysin väärin tai ei ollenkaan.   Ikävää on loukkaantunee
Lue lisää

Launonen Krista &Lehmuskoski Susanna: Kesken kaiken

Kuva
  Rehellinen ja koskettava, tosipohjainen teos kahden keski-ikäisen, parantumatonta syöpää sairastavan ystävättären kirjeenvaihdosta. Naiset kertovat toisilleen avoimesti tautinsa oireista, hoidoista, ennusteista ja ennen kaikkea tilanteeseensa liittyvistä tunteista ja ajatuksista. Välillä on toivoa, kun parantava apu luvataan kantasoluhoidoista, jotka lopulta eivät kuitenkaan toteudu. Syöpään ei löydy syyllistä: on vain uskomattoman huonoa onnea, varsinkin kun kaksi noin nuorta naista, keskenään ystäviä, saa verisyöpädiagnoosin. Ennusteet ovat ennusteita, eivät kiveen hakattuja tosiasioita, ja kun toinen on ensin saanut usean vuoden elinaikaennusteen, on järkytys valtava, kun hän onkin lähtölaiturilla ensimmäisenä. Minua kirja kiinnosti ja kosketti; olenhan itse ollut syöpään menehtyneen puolisoni omaishoitajana. Uskon että kirja antaa tukea samassa tilanteessa eläville potilaille ja läheisille. Kirjastosta tämänkin lainasin.
Lue lisää