Bengelsdorff Anna Lena: Gustaf John Ramstedt, En mongolsjäl I professorsrock


 Läsecirkelin valinta yhteiseksi luettavaksi osoittautui kiinnostavaksi. Herra Ramstedt ponnisti vaatimattomista oloista uskomattomaan kulttuuriseen menestykseen. Hän oli kielitieteilijä ja diplomaatti, joka paitsi puhui useita kymmeniä - ennen kaikkea aasialaisia  - kieliä myös laati näistä sanakirjoja ja pyrki selvittämään kielien keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Käsittämätöntä on, miten hän opiskeli ja perehtyi syvällisesti useisiin kieliin mm koreaan, joita ei laisinkaan alun perin tuntenut. Osa eri kielien sukulaisuussuhteita koskevista tutkimustuloksista tosin tuli myöhemmin kumotuiksi. Kesken tieteentekijän  ja yliopiston professorin työuraa hän ajautui myös diplomaatiksi, mm perustamaan Suomen lähetystöä Japaniin.

Mielenkiintoista on sekin millaista Suomessa on älymystön elämä 1900-luvulla ollut. Ehkä koulutettua ja lahjakasta väkeä ei ollut yllin kyllin, joten yksi ja sama persoona todella saattoi tehdä samaan aikaan kahta näin vaativaa uraa kuin professorin ja suurlähettilään. Mielenkiintoista on myös lukea millainen on perheen, siis vaimon ja lasten asema tällaisessa perheessä. Perheenpää lähtee Japaniin ja huushollin pito kaikkineen jää nuoren vaimon harteille. Kirjeet kulkevat harvakseltaan, muuta kommunikaatioväylää ei ole.

Olojen vakiinnuttua ja Ramstedtin päästyä pysyvästi Suomeen tutkijan ja opettajan virkaansa hoitamaan perhe hankkii Kila-nimisen maapaikan ja perustaa sinne kasvimaan, jonka avulla perhe on omavarainen ja voi tällä tavalla tasapainottaa toimeentuloaan, professorin palkka kun ei suuren perheen tarpeisiin kovin suuri ole. Tutkijana Ramstedt on väsymätön ja opettajana erittäin pidetty. Hänellä on kyky suhtautua jokaisen ihmiseen kiinnostuneesti ja kunnioittavasti.

Diplomaattiuransa aikana Ramstedt loi lukuisia tärkeitä suhteita, joista oli Suomelle hyötyä mm. kun Ahvenanmaan asemasta päätettiin kansainyhteisössä. Ruotsalaiset (ja ahvenanmaalaiset itse) katsoivat, että alueen tulisi luonnollisesti kuulua Ruotsiin, mutta Ramstedt sai japanilaiset vakuutettua siitä, että alue on osa Suomen saaristoa ja Ruotsista katsottuna avomeren takana. Japanilaisten äänillä asia ratkesi Suomen eduksi.

Kirjan tekijälle, Anna Lena Bengelsdorffille Ramstedt tuli tunnetuksi hänen ostettuaan Kilan maatilan tämän perikunnalta. Täydestä syystä Bengelsdorff kiinnostui aiheesta ja hänen innostunut ihailunsa on selvästi aistittavissa hänen tekstissään.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Teir Philip: J&B Scener ur ett skenäktenskap

Rytisalo Minna: Jenny Hill