Drag-show ja seksuaalinen omiminen

 

Olen katsonut Netflixistä pari jaksoa sarjasta Queen. Sarja vaikuttaa oikein ansiokkaalta, mutta on saanut minut miettimään yhtä asiaa: etnistä tai seksuaalista tai kulttuurista tai mitä tahansa omimista, jota nykyään pidetään kovin pahana. Jos esim lantalainen ei missään nimessä saa esittää saamelaista, valkoihoinen tummaihoista tai miesnäyttelijä trans-naista, niin miten ihmeessä drag-show on edelleen hauskaa. Miehet siis saavat pukea päälleen tekorintoja, tekopeppuja, peruukkeja, liioiteltuja make-uppeja  ja saavat näissä tamineissaan kikattaa ja pyörähdellä ja kaikin tavoin esittää bimboja naisia. Omalta osaltani en ollenkaan paheksu hyvin tehtyä drag-showta, mutta ihmettelen vaan, miksi nainen edelleen on vapaata riistaa pilkan ja hauskanpidon kohteena, kun muuten ollaan niin tarkkoja ettei ketään loukata eikä kenenkään mieli pahoitu.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Janhonen Ulla: Sirkka Turkka. Tähti kuuttomassa yössä

Kuva
  Toimittaja Ulla Janhonen sai käyttöönsä runoilija Sirkka Turkan jäämistöstä löytyneitä papereita, joiden pohjalta sekä Turkan tunteneiden ihmisten muistojen kautta hän kuljettaa lukijan Sirkka Turjan runojen maailmaan ja avaa myös näkymän kirjailijan persoonallisen elämän vaiheisiin. Lopussa selviää myös Sirkka Turkan syntymään liittyvä salaisuus. Turkka on erikoisen voimakas ja persoonallinen ihminen. Suorapuheinen, ulkoisesta habituksestaan piittaamaton lahjakkuus, joka ihmisisä paremmin lähestyy koiria ha hevosia. Munkkiniemeläisessä porvariskodissa kasvanut tyttö tuntuu ylioppilaaksi tultuaan haahuilevan erilaisten yliopisto-opintojen ja hevostalouskoulutuksen välillä. Välillä toimien virkanaisena ja välillä tallitöissä, kunnes vähitellen ura palkittuna runoilijana aukeaa. Janhonen kuvaa Turkan elämää elävästi, lukija tempautuu mukaan. Runoja on siroteltu joukkoon, mutta melko niukasti, mikä minusta on hyvä, koska itse en oikein osaa lukea varsinkaan modernia runoutta. ...
Lue lisää

Sund Lars: Prinsessan av Vasa

Kuva
  Läsecirckelin valinta. Kirjan keskiössä ovat balettitanssija Alexandra, joka lapsena kutusi itseään Vasan prinsessaksi, hänen isänsä säveltäjä Alf ja kummitätinsä, näyttelijä-ohjaaja Iris. Alexandra asuu Ruotsissa ja on lähdössä uuden poikaystävänsä Samin kanssa retkeilemään saaristoon, kun hän saa Suomesta tiedon Iriksen joutumisesta tajuttomana sairaalaan. Alexandra lähtee saman tien Pohjanmaalle Iriksen luo. Tästä alkaa pitkä odotus aivokuolleeksi julistetun Iriksen vuoteen vieressä: kaikki elämää pidentävä hoito on lopetettu, vain sydämen pysähtymistä odotetaan.   Näiden päivien aikana Alexandra ja Alf kumpikin käyvät läpi muistojaan. Haijje (Harriet) Alexandran äiti on tehnyt itsemurhan pian Alexandran syntymän jälkeen. Alf on jäänyt vastasyntyneen kanssa yksin eikä ole hankkinut rinnalleen uutta naista ennen kuin Alexandran vartuttua aikuiseksi. Iris on ollut Alexandralle äidin sijaisena, ystävänä, tukena ja esikuvana. Kirja on noin 450-sivuinen ja minun mielestä...
Lue lisää

Kinnunen Tommi: Kaarna

Kuva
  Tommi Kinnusen kirjoista olen pitänyt eikä tämäkään huono ole, mutta minun makuuni nyt kyllä liian raskas ja synkkä. Laina tekee kuolemaa ja hänen kolme lastaan alkavat järjestellä hautajaisia jo etukäteen, koska kaksostyttäret asuvat etäällä ja haluavat saada käytännön järjestelyt selviksi ilman että heidän tarvitsee enää asiaan puuttua. Veli Martti, joka asuu paikkakunnalla, missä työkseen hoitaa mm lumen aurauksia, toivoisi sisarten odottavan kunnes äidistä aika jättää, mutta lupaa hoitaa järjestelyt loppuun.  Laina on sodan alta menettänyt kotinsa ja kaikki omaisensa, jotka ovat joutuneet neuvostopartisaanien poiskuljettamiksi ja   joiden kohtalosta ei Suomen viranomaistenkaan kautta koskaan saatu mitään tietoa. Lainan oma kohtalo partisaanien käsissä on ollut siinä määrin julma, että hän ei ole milloinkaan siitä toipunut, mistä syystä välit tyttäriinkin ovat – molemminpuolisesti - kylmät ja vihamieliset. Kirja etenee vuoroin Martin, vuoroin Lainan näkökulmasta....
Lue lisää