Ditlevsen Tove: Gift

 

Tove Ditlevsenin trilogian kolmas osa on suoruudessaan järkyttävä kuvaus riippuvuudesta – tai pikemminkin riippuvuuksista. Näitä Ditlevsenillä on kolme: miehet, huumeet ja kirjoittaminen. Jo nuorena hän toteaa, että ainoa mikä on hänelle todella tärkeää ja mitä hän haluaa tehdä, on keksiä lauseita, runoja. Yksin hän ei kuitenkaan osaa olla, vaan hakeutuu suhteesta tai avioliitosta toiseen: ensin vanhemman toimittajan ja runoilijan Viggo F:n kanssa, sittemmin opiskelijanuorukaisen Ebben kanssa, sitten kohtalokkaaseen liittoon lääkärinsä Carlin kanssa ja lopulta ihailijansa Victorin kanssa. Victor oli ekonomi, kuten Ebbekin, naimisissa ja pienen tytön isä, mutta jättää kaiken ollakseen Toven kanssa.

 Taipumus riippuvuuteen huumeista riistäytyy valloilleen traagisesti heti ensimmäisestä ruiskeesta, jonka Ditlevsen lääkäriltään Carlilta saa laittomasta abortista seuranneisiin kipuihin. Tuosta hetkestä lähtien hän tietää, että petadiinin jatkuva saaminen on kaikin keinoin järjestettävä: hän eroaa Ebbestä ja avioituu Carlin kanssa, vaikka mies ei häntä sinänsä viehätä. Huumesaatavuus on taattu, kun myöhemmin mielisairaaksi osoittautuva Carl sitä auliisti vaimonsa suoniin ruiskuttaa.

Traaginen, mutta hyvin kirjoitettu omaelämäkerrallinen kirja lahjakkaasta riippuvuuksien riivaamasta ihmisestä.

Vasta kirjan luettuani, tulin ajatelleeksi mitä kirjan nimi tarkoittaa. Aikaisemmat osat ovat Lapsuus ja Nuoruus, joten oletin osan Gift viittaavan aikuisuuteen, naimisissa olemiseen, mutta onhan gift myös myrkky. Englanninkielinen triologian osa onkin julkaistu nimellä Dependency.