Hellsten Tommy: Virtahepo makuuhuoneessa

Olen pitänyt Tommy Hellstenin ajatuksista mm hänen kirjassaan Saat sen mistä luovut. Tässä uudessakin oli ajatuksia, joihin on helppo yhtyä. Hellsten mm kirjoittaa hengellisyyden ja uskonnollisuuden välisestä erosta samansuuntaisesti kuin itsekin ajattelen. Molemmissa liikutan selittämättömän ja mysteerin parissa, mutta siinä missä uskonnollisuus ei malta pysyä selittämättömyydessä, vaan haluaa ottaa selittämättömän haltuun ja luoda vastauksia itse, hengellisyys on nöyrtymistä mysteerin ja selittämättömän edessä, ilman että hylkää rakkauden tarpeen sisimmässään. Hellsten puhuu myös intuitiosta, jonka hän määrittelee sellaisen tietämiseksi, mitä ei voi (järjellä) tietää. Hän puhuu myös egosta ja egon palveluksessa olevasta järjestä. Tämä toi mieleeni Echart Tollen ajatuksia kirjassa Läsnäolon voima. Ihmisen todellinen minä pääsee esiin vain vasta kun ego väistyy.

 Hengellisyyden ja mysteeriin suostumisen ohella kirja käsittelee otsakkeensa mukaisesti rakkautta ja parisuhdetta. Hän esittää hyvän parisuhteen eräänlaisena peilinä, jossa kumpikin osapuoli hyväksyy toisen sellaisena kuin tämä on ja rehellisesti näyttää – peilin lailla – näkemänsä partnerilleen puutteineenkin. Peilikuvan avulla partneri tajuaa, millainen hän oikeasti on ja voi löytää parannuskohteita. Tässä itselleni nousi mieleen vähän kriittisiäkin ajatuksia: jos peiliä pitelevä kumppani ei olekaan aidosti hyväksyvän rakkauden asialla vaan jotenkin narsissisesti vinksallaan, niin silloin olisi vaara manipuloinnille ja vallan käytölle. Mutta ideaalisuhteessa peilaaminen, sen avulla kehittyminen ja molemminpuolinen rakkaus ja hyväksyminen on tietysti hieno asia. Hyvän parisuhteen edellytys on toisen rakastava näkeminen.

Tommy Hellstenin sanoin: ”Totuus ilman rakkautta on julmuutta. Rakkaus ilman totuutta on sentimentaalisuutta.”