Murakami Haruki: Pimeän jälkeen

 

Aikaisemin olen Murakamilta lukenut novellikokoelman Miehiä ilman naisia (https://lapsuksia.blogspot.com/2018/12/haruki-murakami-miehia-ilman-naisia.html). Pimeän jälkeen on saman tyylinen: absurdihko, tavallaan kiinnostavakin, mutta ei kuitenkaan minua koskettava. Kirja seuraa yön kulkua kaupungissa. Sari San istuu yökahvilassa yksinään lukemassa kirjaa. Hänen seuraansa pyytämättä ja yllättäen liittyy herra Takahashi, joka tunnistaa Marin Eri Sanin sisareksi. Eri on tunnettu kaunotar ja malli. Osan yötä kirja seuraa Erin nukkumista toisaalla kaupungissa, oudossa huoneessa, joka välillä muuttuu hänen omaksi makuuhuoneekseen. Tapahtumat kytkeytyvät tuntihotellissa tapahtuneeseen pahoinpitelyyn ja osan yöstä Sari saa kuulla tuntihotellin työntekijän kertomusta.

Kuten Miehiä ilman naisia Pimeän jälkeenkin antaa hyvin kylmän ja teknisen kuvan miehenä ja naisena – ylipäätään ihmisenä - olemisesta. Huumoria enempää kuin lämpöäkään kuvaan ei mahdu. Outo ja absurdi kirja, kovasti kyllä kehuttu. Näin sanotaan takakannessa:

”Merkillinen ja lumoava romaani, joka on pakko lukea loppuun.”

”Murakamin käsissä toivo ei ole enempää eikä vähempää kuin syvä, puhdistava hengenveto.”