Muistiinpanoja

  Rakastetun kirjailijan Eeva Kilven elämästä, elämän rajallisuudesta, kirjallisuuden voimasta sekä rajat ylittävästä ystävyydestä. Anna-Riikka Carlson on koonnut yhteen otteita Eeva Kilven kirjoista ja muistiinpanoja kuuden vuoden ajalta, jolloin hän on vieraillut enemmän tai vähemmän säännöllisesti 96 vuotta täyttävää kirjailijaa haastattelemassa joko tämän kodissa Tapiolassa tai sairaalassa tai lopulta hoivakodissa. Keskustelut ovat lämpimiä, kahden eri-ikäisen mutta samanhenkisen ihmisen kesken. Kiinnostavaa luettavaa, mutta kuusi vuotta haastattelua ja yli 450 sivua alkoi toistaa itseään, joten tunnustan: puolen välin jälkeen luin enää vain selaillen. Pari kohtaa laitoin muistiin: s. 128: … Kirjoitat ”Naisen päiväkirjassa” kesävieraista, joiden koit pitävän kaikesta, mitä teit. Koit, että todellisuudessa olit heidän oma luomuksensa, joka koostuu vain heille mieluisista asioista. Ihmissuhteissa levollisinta on se, kun on rakastettu sellaisena kuin on. Riittää, että vain on.

  Mielenkiintoista, tärkeää ja viihdyttävää luettavaa! Filosofisen ajattelun oppaassa Julian Baggini tarjoaa jokaiselle tiedonhaluiselle kaksitoista oppituntia siitä, miten täysipäisestä ajattelusta voi tulla itse kullekin toinen luonto. Kirjan teemat ovat:    Ole tarkkana,  Kyseenalaista kaikki (myös omat kysymyksesi),  Varo askeleitasi,  Seuraa faktoja,  Tarkkaa kieltäsi,  Ole eklektinen,  Ole psykologi,  Tiedä, millä on väliä,    Kadota egosi,    Ajattele itse, älä itseksesi,  Yhdistä vain,  Älä anna periksi ”Paradoksaalisesti joskus on niin, että mitä enemmän ymmärrämme, sitä vähemmän asioissa tuntuu olevan tolkkua.”  

  Hyvin koukuttava, vähän absurdi mielikuvitustarina taidekorkeakoulussa lopputyötään valmistelevasta Sonjasta ja kansainväliseen tutkimushankkeeseen osallistuvasta neurotieteilijästä Eliaksesta, joiden tiet risteävät. Sonja on kotoisen pieneltä paikkakunnalta Savon sydämessä ja tuntee itsensä vieraaksi helsinkiläisessä menossa. Elias taas saa tutkimukseensa rahoitusta venäläisiltä – ja saa myös yllätyksenä hauraan oloisen pojan, joka oppii suomea ällistyttävän nopeasti, samoin kuin pystyy painamaan mieleensä käsittämättömän määrän muitakin asioita.   Eliaksen tutkimuskohde on hiljainen epidemia, käänteinen muistisairaus, dissosiatiivinen hypodementia , johon sairastuneet eivät unohda – he unohtuvat. Tautiin on löytynyt mahdollinen lääke, joka -   joskin terveille annettuna saa näiden muistin toimimaan äärimmäisen tehokkaasti kuitenkin saa   nämä itse unohtumaan toisilta ihmisiltä. Vetävästi kirjoitettu tarina niille, joita hölynpöly ja fabulointi ei häiritse. Tykkäsin.