Muistiinpanoja

 Ensimmäiset kuvat jalustalla päivänvalossa. Kaikissa  Nikonin 105 mm macro.  Viimeinen kuva ledi-paneelin valossa

  Rehellinen ja koskettava, tosipohjainen teos kahden keski-ikäisen, parantumatonta syöpää sairastavan ystävättären kirjeenvaihdosta. Naiset kertovat toisilleen avoimesti tautinsa oireista, hoidoista, ennusteista ja ennen kaikkea tilanteeseensa liittyvistä tunteista ja ajatuksista. Välillä on toivoa, kun parantava apu luvataan kantasoluhoidoista, jotka lopulta eivät kuitenkaan toteudu. Syöpään ei löydy syyllistä: on vain uskomattoman huonoa onnea, varsinkin kun kaksi noin nuorta naista, keskenään ystäviä, saa verisyöpädiagnoosin. Ennusteet ovat ennusteita, eivät kiveen hakattuja tosiasioita, ja kun toinen on ensin saanut usean vuoden elinaikaennusteen, on järkytys valtava, kun hän onkin lähtölaiturilla ensimmäisenä. Minua kirja kiinnosti ja kosketti; olenhan itse ollut syöpään menehtyneen puolisoni omaishoitajana. Uskon että kirja antaa tukea samassa tilanteessa eläville potilaille ja läheisille. Kirjastosta tämänkin lainasin.

  Läsecirkelin valinta. Kuuluisan naiskirjailijan aika omituinen kertomus. Sinänsä minulle sivistävää lukea jotakin tältä ensimmäiseltä naispuoliselta kirjallisuuden nobelistilta, joka raivasi tiensä tunnustetuksi kirjailijaksi miesvaltaisessa ympäristössä Ruotsissa kuin Minna Canth Suomessa. Omalta osaltani olin tutustunut ainoastaan Peukaloisen retkiin hanhien mukana ja niihinkin vain televisiossa. Hyvä siis, että Gunski tätä ehdotti, vielä kun sain lainaksi hänen äitinsä vuonna 1933 painetun kirjan. Mutta itse tarina on peräti omituinen. Köyhä, mutta ahkera maalaispariskunta saa tyttären, joka valaisee varsinkin isänsä elämän kuin aurinko, josta hänelle nimikin annetaan: Klara Gulla. Ääretön rakkaus lapseen ja suuruudenhulluuteen johtava ylpeys tämän kuvitellusta menestyksestä maailmalla sekoittaa isän pään ja elämän lopullisesti: vanhempansa taloudellisesta ahdingosta auttaakseen Klara Gulla ajautuu epämääräisille poluille, mutta isä uskoo hänen kohdanneen suuren menestyksen

  August-palkinnon 2022 saanutta teosta (Detaljerna 2022) mainitaan vuoden parhaaksi kaunokirjalliseksi teokseksi Ruotsissa. Ote kirjan takakannen luonnehdinnasta: ”Kun keski-ikäinen nainen joutuu vuoteenomaksi, palaa kourallinen ihmisiä menneisyydestä hänen kuumeiseen mieleensä. Näkyviin piirtyvien henkilökuvien kautta syntyy herkkävaistoinen hahmotelma päähenkilöstä, kuin Helene Schjerfbeckin maalaus.” Kertojan mieleen nousevat henkilöt ovat kaksi elämästä myöhemmin kadonnutta, melko dominoivaa ystävätärtä, miesystävä (kertojan esikoistyttären maailmalle kadonnut isä) ja aika kaoottinen, edesmennyt äiti. Omaa elämää sivuavat ihmiset jättävät jälkensä ja osaltaan muovaavat omaakin persoonaa, mutta ihmisen sittenkin oltava vain oma itsensä. Jälleen kirjaston BestSeller-hyllyn antia.