Fromm Erich: Haben oder Sein. Die seelichen Grundlagen einer neuen Gesellschaft

 

Tämän huomasin naapurin kirjahyllyssä ja pyysin lainaksi, koska olin joskus kauan sitten lukenut Erich Frommilta ranskannettuna kirjan Aimer la Vie, josta olin silloin kovasti pitänyt (pitäisiköhän lukea uudestaan?).  Fromm on psykologi, psykoanalyytikko, sosiologi ja filosofi. Haben oder Sein painottaa kirjan alussa ihmismieltä, kirjan lopussa yhteiskunnallisia asioita. Fromm erottaa kaksi erillistä olemisen tapaa, joista haben-moodi painottaa omistamista ja sein-moodi olemista. Fromm sisällyttää haben-moodiin himoa paitsi materiaaliseen hyvään myös tietoon, taitoihin, ihmissuhteisiin, asemaan ym aineettomankin omimiseen. Sein-moodi puolestaan kuvaa ihmisen sisäistä elämää, rauhaa ja tasapainoa. Jopa askeesin ja fanaattisuuden Fromm liittää haben-moodiin, kuten sivulla 87:

”Die Askese mit ihrem ständigen Kreisen um Verzicht und Entsagen ist möglicherweise nur die Kehrseite eines heftigen Verlangen nach Besitz und Konsum …… Jeder Fanatismus legt den Verdacht nahe, dass er dazu dient, andere, und gewöhnlich die entgegengesetzten Impulse zu verdecken.”

Ihmisen todellinen olemus ei Frommin mukaan voi määräytyä haben-moodin mukaan, sillä mikä ihminen enää on, kun hän menettää kaiken mitä hänellä on. Sen sijaan sein-moodissa ihminen on mikä on eikä se mitä omistaa, ja silloin kukaan ei voi häntä ryövätä eikä hänen varmuuttaan tai identiteettiään uhata (s. 110).

Myös kuolemanpelosta sein-moodi vapauttaa ihmisen:

s. 127 ”Je mehr man sich des Verlangens nach Besitz in allen seinen Formen und besonders seiner Ichgebundenheit entledigt, um so geringer ist die Angst vor dem Sterben, da man nichts zu verlieren hat.”

Kirjan loppupuolella Fromm keskittyy yhteiskunnallisiin asioihin. Koska kirja on ilmestynyt 1976, aikana jolloin Neuvostoliitto ja Itä-Saksa olivat voimissaan ja lännessäkin tietynlainen sosialismin ihannointi vallalla, eivät Frommin ajatukset tunnu aivan tähän päivään istuvilta. Hänen ideaalimaailmassaan yhdistyisivät markkinatalouden ja valtiokapitalismin piirteet ja humanismi valtaisi alaa luonnontieteiltä. Tässä hänen ennustuksensa ei toteudu. Tietotekniikan tulevasta voittokulusta ei 70-luvulla voinut olla hajuakaan - sen enempää kuin muunkaan (luonnon)tieteellisen tutkimuksen valtavasta kehityksestä.

 Jotain kuitenkin Frommin visioista on toteutunut (ainakin länsimaisissa demokratioissa): yritysdemokratia (yritysten hallituksissa istuu työntekijöin edustaja); minimipalkka tai -toimeentulo; naisten emansipaatio; vapaa tiedonvälitys sekä eettiset tiedeneuvostot.