Hellsten Ritva: Raija

 

Kiitetyn LEA-romaanin kirjoittanut Ritva Hellsten piirtää uudessa romaanissaan tarkkanäköisen kuvan kirjailijasisarensa, tulipalossa kuolleen Raija Siekkisen viimeisistä vaiheista. Kirja kertoo kamppailusta kirjailijakutsumuksen ja arjen vaikeuksien sekä elämänhalun ja kuoleman aavistelun välillä.

Teos kuvaa, miten lahjakas ihminen pitää loppuun asti kiinni taiteestaan ja unelmistaan, joita kipeät lapsuudenkokemukset ja pettymykset ihmissuhteissa ovat koetelleet.

Tätä takakannen tekstiä paremmin en osaa kirjaa luonnehtia. Kirjaston Best Seller -hyllystä mukaan napattu löytö miellytti kovasti. Yritin heti varata lisää luettavaa Ritva Hellsteniltä, mutta kirjaston Taskukirjasto-appi paholainen ei jotain syystä suostu nyt toimimaan.

Muutama näyte:

s, 117: Miksi aina kysytään lapselta ”Mikä sinusta tulee”? Ikään kuin tämä vielä ei olisi mitään. Asiahan on päinvastoin: aikuisena sitten etsii sitä lasta joka on joskus ollut, ymmärtääkseen itsestään edes jotain.

s. 163: Kaikissa paikoissa on ollut, ja on, hyviä ihmisiä, sivistyneitä, niitä jotka näkevät pahuuden ja julmuuden läpi ja yli, kauemmaksi, sinne missä aina on Licht  ja Liebe.

s. 207: Olen alkanut ajatella, että mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän tulee omaksi itsekseen. Ihminen on alussa oikea itsensä, ja sitten taas lopussa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Schulman Alex: Överlevarna

Pekkola Pasi: Kaikki isäni naiset

Hjorth Vigdis: Onko äiti kuollut