Lintunen Maritta: Boriksen lapset

 

Novellikokoelma suomalaisten ja venäläisten viha-rakkaussuhteesta. Lintunen kuvaa ihmiset tarkkanäköisen säälimättömästi, samalla kuitenkin lempeästi ymmärtäen. Sotien varjot ovat pitkät, mutta ennakkoluulot myös kaadettavissa.

Yhdessä tarinassa sisarukset lähtevät kuskiksi isoisälleen, joka haluaa palata Kannakselle pelastamaan evakkoon lähtiessä tunkioon kaivettua astiastoa, tai mitä siitä on jäljellä. Sirpaleet on kaivettava äidin hautakumpuun, jotta kotinsa menettänyt äitivainaa saisi lopulta rauhan sielulleen.

 On rapistuvaa rintamamiestaloaan myyvä vanha pariskunta, jonka myynti tahtoo hyytyä heti ensivaikutelmaan, koska rouvan mielestä on mahdoton ajatus, että sodassa taistelleen isän rakentamaan taloon tulisi venäläinen emäntä. Mutta kun radiosta alkaa kuulua Dimitri Hvorostovskyn laulua, sulavat sekä ostajan- että myyjän sydämet, yhteinen sävel löytyy ja syntyy ystävyys, joka johtaa sekä kauppaan että tulevaan naapuruuteen.

Muissa novelleissa on Karjalaan pakkosiirrettyjä, jotka puolestaan surevat omaa kohtaloaan ja kaipaavat takaisin rakkaaseen Ukrainaansa. On suomalaisia, jotka etsivät sota-alueelle kadonneita omaisia, tai mitä heistä mahdollisesti on jäljellä. On viulunsoiton opiskelusta haaveilevan, Heimo Haitonkin kanssa ystävystyneen nuorukaisen jälkeen jättämiä kirjeitä.  Ja muutamia muita.