Strout Elizabeth: Olive, Again

 

Kolmentoista kertomuksen kokoelma amerikkalaisen pikkukaupungin (Crosby, Maine) asukkaiden elämästä, joista jokaista, tavalla tai toisella, Olive Kitteridge-niminen henkilö sivuaa. Olive Kitteridge on Elisabeth Stroutin aikaisemman kirjan nimihenkilö, josta on tehty myös televisiosarja. Stroutilta olen aikaisemmin lukenut My Name is Lucy  Barton -nimisen kirjan – siitäkin pidin kovasti. Nytkin Olive, Again imaisi mukaansa heti ensi sivulta. Stroutin tyyli on tarkkanäköistä, inhimillistä, ironistakin. Lempeä ironia onkin rakastettava taitolaji. Olive itse, eläkkeellä oleva kasikymppinen matematiikan opettaja, on melkoinen pakkaus: lahjomaton jääräpää sanoo sanottavansa suoraan toisten tunteita säästelemättä, mutta on myös oikeudenmukainen ja valmis hädässä olevaa auttamaan. Ihmissuhteet eivät ole hänelle helppoja, koska hän on rehellisyydessään suora: hän ei teeskentele pitävänsä ihmisistä silloin kun ei näistä oikeasti pidä. Hänen ensimmäinen miehensä Henry on kuollut, poika Christofer asuu New Yorkissa ja tulee tarvittaessa äitinsä tueksi, vanhoilla päivillä solmittu avioliitto Harvardista eläkkeellä olevan professorin Jackin kanssa on hyvä, kunnes Jackin kuolee. Avioliitossa kummankin halua pitää oma päänsä kuvaa hyvin episodi, jossa Jack ja Olive matkustavat Norjaan: Jack on tilannut lentoliput ensimmäiseen luokkaan, mutta Olive pitää päänsä ja matkustaa ahtaasti turistiluokassa. Olive väittää vastaan, kun Jack moittii häntä snobiksi. Oliven mielestä hän on kaikkea muuta kuin snobi - sitähän juuri tyytyminen turistiluokkaan hänen mielestään osoittaa. Jack kuitenkin toteaa, että myös käänteinen snobisti on snobismia. Kotimatkalla Olive on jo antanut periksi ja nauttii suuresti ensiluokan mukavuuksista.  

Kaiken kaikkiaan oikein maittava lukukokemus. Jotenkin minulle muistui tästä mieleeni vuosikymmeniä sitten lukemani Spoonriver Antologia (by Edgar Lee Masters, joka myös on kokoelma (muistaakseni) hautakivistä inspiraation saaneita pikkukaupungin elämänkertoja. Muistini mukaan olin siitä aikoinani innoissani ja nyt tilasin sen kirjastosta uudelleen luettavaksi.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Janhonen Ulla: Sirkka Turkka. Tähti kuuttomassa yössä

Sund Lars: Prinsessan av Vasa

Kinnunen Tommi: Kaarna